Runosmäen lämpölaitoshanke

Runosmäen Lämpö Oy aloitti lämpölaitoshankkeen aktiivisen edistämisen vuonna 2010.  Tavoite on vanhan, raskaalla polttoöljyllä toimivan lämpökeskuksen korvaaminen uudella bioenergiaa käyttävällä kattilalaitoksella. Uusi laitos voisi toimia myös alueellisena varavoimalaitoksena. Päätavoite oli – ja on – saada asukkaille edullisempaa lämpöä omalla hakevoimalalla, ympäristöystävällisesti.

Runosmäen Lämpö omistaa alueen 10 kilometriä pitkän lämmönjakeluverkoston. Tällä hetkellä Turku Energia hyödyntää verkkoa kaukolämmön jakeluun. Turku Energian kaukolämpö on myös kallista, eikä hinnassa oteta huomioon Runosmäen omaa osuutta lämmönjakeluverkoston ylläpitäjänä.

Ensimmäinen tontti osin viheralueella

Ensimmäinen lämpölaitokselle suunniteltu tontti Sorvarinkadun ja Majoitusmestarinkadun kulmauksessa oli osin puistoalueella. Lämpölaitokselle haettiin vuonna 2010 paikkaa asemakaavamuutoksella. Ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa hanke sai vihreää valoa. Kaupunginhallituksessa hanketta esitettiin hylättäväksi, koska se olisi heikentänyt alueen virkistyskäyttöä ja luontoarvoja. Myös asukkaat vastustivat rakentamista viheralueelle.

Kaupunginhallitus katsoi myös, ettei hajautetun lämmöntuotannon edistäminen asemakaavoituksella ei ole kaupunginvaltuuston energiaratkaisun mukaista. Hakuprosessissa kävi ilmi, ettei kaupungilla ole yhtiöön määräysvaltaa. Turun kaupunki omistaa Runosmäen Lämmöstä suoraan vain 6,319 prosenttia. Runosmäen Lämpö Oy:n asioista päättävät omistajina alueen taloyhtiöt.

Kaupunginhallitus: http://ah.turku.fi/kh/2012/1210032x/2833330.htm

Koska kaupunginhallitus oli hankkeelle nihkeä ja päätösprosessi hidas Runosmäen Lämmössä luovuttiin tästä tontista. Kaupunginhallitus päätti keskeyttää asemakaavanmuutoksen valmistelun

Kaupunginhallitus:  http://ah.turku.fi/kh/2012/1218033x/2837363.htm

Uusi tonttivaihtoehto  teollisuusalueelta

 Lämpölaitokselle etsittiin uusi tonttivaihtoehto, tällä kertaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelta. Tiemestarintiellä sijaitseva tontti vaati  poikkeamispäätöstä, sillä energialaitos edellyttää erityistä aluevarausta asemakaavassa. Poikkeamislupahakemus lämpövoimalaitokselle jätettiin vuonna 2014.

Pitkäksi venyneen päätöksentekoprosessin jälkeen kaupunginhallitus hylkäsi hakemuksen kesäkuussa 2016.  Perusteluina oli esimerkiksi se, että alueelle on vireillä asemakaavanmuutos ja poikkeamista vastustettiin muistutuksella. Huomattavaa kuitenkin on, että kaikki taloyhtiöt kannattivat hanketta.

Tukea hankkeelle saatiin mm. Hepokullan Lämmöltä, jossa ihmeteltiin kaupungin päätöksentekoprosessin hitautta ja nihkeyttä.

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2702483/Konserni+yhtioineen+vastaan+asukkaat

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 13.6.2016 antanut hylkäävän päätöksen poikkeamislupa-asiassa. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että tontille 85-39-28 suunnitellun lämpölaitoksen sekä siihen liittyvien rakennusten ja rakennelmien maankäytölliset edellytykset ratkaistaan vireillä olevan asemakaavanmuutoksen ”Tiemestari” yhteydessä siten, että asemakaavamuutosehdotus valmistellaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Päätöksen taustoissa kaupunginsihteeri Satu Lehdon perusteluissa poikkeamisluvan hylkäävälle esitykselle sanotaan, että myöntäminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Tästä syystä sekä mahdollisten ympäristövaikutustensa vuoksi poikkeamislupa on syytä tutkia asemakaavalla. Samasta asiasta rakennuslakimies Leena Salmelainen on kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan päätösesityksessä perustellut aikaisemmin asiaa: ”poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 172 §).”

Kaupunginjohtaja on ollut yhteydessä puheenjohtajaan ja pyytänyt Runosmäen Lämpöä vetämään Aviin tehdyn valituksen pois. Todettiin valitus voitavan vetää pois, jos saadaan varmuus, ettei kaupungin johdon taholta tulla tarkoituksellisesti estämään lämpölaitoshankkeeseemme liittyvän kaavan toteutumista energialaitosmerkinnällä. Päätettiin yksimielisesti selvittää mitä vaikutuksia valitus hallinto-oikeuteen päätöstä koskien merkitsisi mm. kaavoitukselle.

http://ah.turku.fi/kh/2016/0613015x/3408529.htm

Vuoden 2017 tammikuussa kaupunginhallitus myöntyi Runosmäen Lämmön esitykseen siitä, ettei Tiemestarin asemakaavassa tontin käyttötarkoitukseen oteta kantaa ennen kuin asiasta on neuvottelutulos Runosmäen Lämmön ja Turun kaupungin välillä. Määräaika ulottui vuoden 2017 loppuun. Neuvotteluja ei kuitenkaan käyty.

http://ah.turku.fi/kh/2017/0123003x/3496076.htm

Kolmas ratkaisu, lämpölaitos vanhan paikalle

Runosmäen Lämpö Oy otti uuden suunnan. Lämpölaitosta varten jätettiin keväällä 2018 rakennuslupahakemus yhtiön nykyisen toimiston tontille Majoitusmestarinkadun ja Munterinkadun kulmaukseen.

Yhtiö katsoi, että 14 megawatin voimala voitaisiin rakentaa tontille, jossa kaavoitus jo nykyisellään puoltaa hanketta. Tontilla on aiemmin toiminut lämpövoimala ja kaavassa on jo nyt AH-merkintä, joka sallii alueellisen lämmöntuotannon.

Kaupunginhallitus katsoi, että lähiön keskellä sijaitseva paikka on sopimaton. Tontti määrättiin rakennuskieltoon huhtikuun 2020 loppuun saakka.  Päätöksessä vedottiin maankäyttö- ja rakennuslakiin: asemakaava olisi vanhentunut tontin osalta. Kaupunginhallitus perusteli päätöstä myös alueiden tasa-arvoisuudella. Silti samaan aikaan Varissuolla oma biolämpölaitos, jolla asukkaille saadaan huomattavasti Turku Energian kaukolämpöä edullisempaa lämpöä.

http://ah.turku.fi/kh/2018/0430011x/welcome.htm

Runosmäen Lämpö Oy valitti kaupunginhallituksen rakennuskieltopäätöksestä hallinto-oikeuteen. Yhtiö katsoo, että kaupungin päätöksen taustalla ovat energiapoliittiset syyt, eivät kaava-asiat. Kaupunki pyrkii äin pitämään kielteisen päätöksen avulla Runosmäen kiinteistöt Turku Energian asiakkaina.

Neljäs vaihtoehto – maanvaihtoratkaisu?

Runosmäen Lämpö Oy teki syyskuussa 2018 kaupungille uuden esityksen. Valitus voitaisiin vetää pois, jos Turku löytäisi voimalalle paikan ns. Tiemestarin kaava-alueelta lähellä Vahdontien ja Varusmestarintien risteystä.

http://ah.turku.fi/kh/2018/1126026x/3811943.htm

Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtaja Minna Arven (kok) esityksestä, ettei tonttia Tiemestarin asemakaava-alueelta osoiteta lämpövoimalaa varten. Asiaa perusteltiin myös energia- ja ilmastopolitiikalla: Runosmäen lämpövoimalan hyötysuhde olisi heikompi kuin Naantalin voimalaitoksen yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa.

http://ah.turku.fi/kh/2018/1210027x/3815348.htm

Hallinto-oikeus hylkäsi, nyt haetaan valituslupaa

Munterinkadun asemakaavan ajanmukaisuutta koskeva valitus hylättiin joulukuussa 2018 Turun hallinto-oikeudessa. Lain henki on, että asemakaavan ajanmukaisuutta voidaan arvioida uudelleen, ellei alkuperäistä rakentamista ole jo merkittävissä määrin toteutettu. Hallinto-oikeus kallistui kaupungin kannalle, että asemakaavaan perustuva rakentaminen toteutuisi vasta uuden lämpölaitoksen myötä. Runosmäen Lämpö on eri mieltä katsoo, että asemakaavan mukainen rakentaminen on jo toteutettu.

http://ah.turku.fi/kh/2019/0107001x/3835439.htm

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Nyt Runosmäen Lämpö Oy odottaa valituslupaa.

Mitä ollaan hakemassa?

14 Megawatin metsähakevoimalaa

Hake on uusiutuvaa energiaa ja lisää kotimaisen energian omavaisuutta. Hake on ympäristöystävällistä lähienergiaa, jonka tulot jäävät alueelle.

Tarkoituksena on Runosmäen alueen energiaomavaraisuus ja mahdollisuus saada vaihtoehto Turku Energian tarjoamalle kalliille kaukolämmölle.

Lämpöenergia on selkeästi isoin yksittäinen kuluerä asuintalojen vastikkeessa. Kaupunki saa Turku Energian kautta Runosmäen asukkailta vuosittain merkittävät tulot. Turku Energian uusimman sopimuksen mukaan Runosmäessä maksetaan lämmöstä nyt erityisen kovaa hintaa, sillä alueen omaa kaukolämpöverkkoa ei oteta hinnassa huomioon, eikä Runosmäelle anneta vaihtoehtoa tuottaa energiaa itse.

Runosmäen Lämpö Oy ei luovu voimalahaaveesta.

–Katsomme vielä kaikki kivet. Keväällä annettiin ymmärtää, että on olemassa parempiakin paikkoja kuin Munterinkatu. Nyt kaupunki kumosi ajatuksensa, toimitusjohtaja Petri Pyykkönen sanoo.

–Viimeinen niitti voisi olla, että me otamme vanhat öljykattilamme uudestaan käyttöön. Epätodennäköistä se kuitenkin olisi. (24.11.2018 Turun Sanomat)